28.4.1995

Kanne Espoon kihlakunnanoikeudessa

A kertoi Espoon Lukitus Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli työskennellyt työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa yhtiössä lukkoseppänä vuodesta 1989 lähtien. Yhtiö oli purkanut A:n työsopimuksen 28.2.1992.

Työsopimuksen purkamisen perusteeksi yhtiö oli ilmoittanut, että A oli tehnyt talvilomansa aikana ystävänsä asunnon oven lukkoon veloituksetta niin sanotun villin sarjamuutoksen. Yhtiö oli katsonut, että A:n menettely vaaransi yleistä avainturvallisuutta ja että A oli näin syyllistynyt menettelyyn, joka oli rikkonut lukkoseppäalan työsopimussuhteessa edellytettävän, työnantajan ja työntekijän välisen luottamuksen.

A kertoi, että hän oli suorittanut sarjamuutoksen veloituksetta ystävälleen viikonloppuna tämän pyynnöstä ystävän avomiehen käyttäydyttyä väkivaltaisesti. Sarjamuutos oli ollut hätävarjeluun verrattava teko.

A katsoi, ettei hänen menettelynsä ollut vaarantanut yleistä avainturvallisuutta eikä rikkonut työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta. Yhtiöllä ei ollut siten ollut laillista perustetta purkaa tai edes irtisanoa A:n työsopimusta.

Tämän vuoksi A vaati, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle irtisanomisajan palkkana kahdelta kuukaudelta yhteensä 19 000 markkaa ja korvauksena perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä työsopimuslain 47 f §:n nojalla 18 kuukauden palkkaa vastaavat 171 000 markkaa.

Vastaus

Yhtiö kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä.

Yhtiö katsoi, että A oli menetellyt vastoin niitä sääntöjä ja ohjeita, joita lukitusalalla ja yhtiössä oli noudatettava. A oli myös kavaltanut kyseisessä työssä tarvitsemansa lukitustarvikkeet käyttöönsä työnantajaltaan. A oli jättänyt kertomatta menettelystään työnantajalleen, joka oli saanut tietää asiasta huoneiston toiselta haltijalta, joka ei ollut sarjamuutoksen vuoksi päässyt asuntoonsa.

Kihlakunnanoikeuden päätös 29.4.1993

Kihlakunnanoikeus totesi asiassa riidattomaksi sen, että A oli saanut yhtiöltä asianmukaiset turvaohjeet. Todistajana kuullun Abloy Oy:n myyntipäällikön kertomuksesta ilmeni, että villien sarjamuutosten tekeminen oli Abloy Oy:n käytännön vastaista ja saattoi pahimmassa tapauksessa johtaa lukkoliikkeen Abloy-valtuuksien irtisanomiseen. Oikeudenkäynnin aikana A oli kertonut tehneensä ystävänsä asunnon oven lukkoon varastosarjan muutoksen, mikä merkitsi sitä, että hän oli muuttanut lukkopesän yhdellä avaimella toimivaksi. A oli käyttänyt lukon sarjoituksen vaihtamiseen työnantajansa tarvikkeita ilman lupaa. A oli tehnyt sarjamuutoksen työajan ulkopuolella kertomatta siitä työnantajalleen ja saamatta menettelylleen työnantajan suostumusta.

Kihlakunnanoikeus katsoi, ettei A:n ystävän todistajankertomuksesta voitu luotettavasti päätellä A:n toimineen hätävarjelutilanteessa muuttaessaan lukon sarjoituksen ilman työnantajansa lupaa. Todistajan Abloy Oy:n myyntipäällikön ja työnantajan edustajan kertomuksista ilmeni, että A:n menettely oli ollut lukitusalalla noudatettavien turvallisuusperiaatteiden ja työnantajan työntekijöilleen antamien ohjeiden vastaista. A oli myös työnantajan luvatta tehnyt toiselle sellaista työtä, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoitti työnantajaa.

Kihlakunnanoikeus katsoi, että yhtiöllä oli ollut A:n luvattoman ja ohjeiden vastaisen menettelyn takia tärkeä syy purkaa A:n työsopimus.

Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus hylkäsi kanteen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 27.4.1994

A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että kihlakunnanoikeuden päätöksessä kerrottua A:n menettelyä ei voitu pitää työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Muilta osilta hovioikeus katsoi, ettei ollut syytä muuttaa kihlakunnanoikeuden päätöksen perusteluja. Hovioikeus ei muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputulosta.

Perustelut

A on vapaa-aikanaan ilman työnantajansa lupaa veloituksetta vaihtanut ystävänsä ja tämän avomiehen yhteisen asunnon oven lukon sarjoituksen. Ystävä oli viikonlopun aikana pyytänyt A:lta sarjoituksen muuttamista estääkseen avomiehensä pääsyn asuntoon, koska hän pelkäsi tämän käyttäytyvän väkivaltaisesti. Lukon sarjoituksen vaihtaminen alalla noudatetun käytännön sekä lukkotehtaan ja työnantajan välisessä valtuutussopimuksessa määritettyjen menettelytapojen vastaisesti lukkotehtaan rekisteröimästä sarjoituksesta poikkeavaksi on ollut A:n työnantajaltaan saamien ohjeiden ja määräysten vastaista. A ei ole kertonut työnantajalleen lukon sarjoituksen muuttamisesta edes palattuaan viikonlopun jälkeen työhön.

A:n menettelyä, joka on ollut ohjeiden ja määräysten vastainen, ei voida pitää niin moitittavana, että yhtiöllä olisi ollut työsopimuslain 43 §:n 1 momentissa edellytetty tärkeä syy heti purkaa työsopimus. A:n menettely on kuitenkin merkinnyt poikkeamista alalla edellytetystä varovaisuudesta ja osoittanut hänen asemassaan olevalta työntekijältä siinä määrin puutteellista harkintakykyä, että yhtiö on voinut päätellä A:n olevan sopimaton työtehtäväänsä. Tällä perusteella yhtiöllä on ollut hänen menettelynsä johdosta työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy irtisanoa työsopimus.

Yhtiö on työsopimuslain 38 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen maksamaan A:lle irtisanomisajan palkan. Koska yhtiöllä olisi ollut erityisen painava syy irtisanoa työsopimus, A ei voi saada korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. Espoon Lukitus Oy velvoitetaan maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkana 19 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 28.2.1992 lukien.